Miten harjaannuttaminen/poisoppiminen toimii 

Kun puhumme harjoituksesta (TRT), ei kyseessä ole pelkästään käsitteellinen oppimisharjoite. Alitajuisessa kuuloradan osassa sisäkorvan ja tietoisen kuulohavainnon synnyttävän aivokuoren välissä ovat alitajuiset suotimet, hermoverkko, joka on ohjelmoitu poimimaan signaaleja 'tarveharkinnan' pohjalta.  Muistelkaapa miten herkästi me havaitsemme oman nimemme, kaukaisen autontorven tai uuden vauvan levottoman liikkeen, vaikka voimme olla tiedostamatta sateen ropinaa katolla tai aaltojen pauhua meren rannalla. Poisoppimishoito tarkoittaa niiden hermoverkkojen uudelleen ohjelmoimista tai nollaamista, jotka ovat valinnoillaan luoneet sisäisen  äänimaailmamme.
 

Se alkaa tinnituksen varsinaisen syntytavan oppimisella. Tämän opettamisen ja muun hoidon avulla, johon kuuluu äänihoito, tinnitusta vastaan kehittynyt REAKTIO vähitellen heikkenee. Tämä reaktio säätää alituisesti uhkaa hakevien piilotajuisten suodattimien viritystä. Vahva reaktio saa suodattinjärjestelmän alati valvoman tinnitusta, vaikka ilman sitä tapahtuisi samanlainen habituaatio=tottuminen kuin merkityksettömille jatkuville äänille. Ensiksi reaktion katoaminen tietää vähemmän huonoja tuntemuksia ja keskittymisvaikeuksia sekä palaamista entisiin elämän normaaleihin toimintoihin, kuten uni, virkistäytyminen ja työ. Toiseksi kun kuulosuodattimet eivät enää alati valvo tinnitusta, se kuuluu harvemmin ja vähemmän voimakkaana. Entisestä vihollisesta voi tulla ystävä. Ajattele nyt kuinka paljon tämän hoidon teho riippuu kyvystäsi uskoa, että tinnitus johtuu kuulojärjestelmän normaalista sopeutumisesta kuulemisen muutoksiin eikä tarkoita peruuttamatonta vauriota korvassa.

Vaikka korvalääkärin tutkimus on tärkeä, ne lääkärit, jotka pitävät tinnitusta korvasairautena, eivät voi helpottaa tinnitusvaivaasi. Olemme edelleen vaikeassa tilanteessa, koska lääketieteen opetuksessa tinnituksen kytkös korvavaurioon on edelleen hallitseva Jastreboffin neurofysiologisen mallin sijasta (Jastreboff p.j. 1990).

 

Tottuminen (habituaatio) reaktioon ja aistimiseen

Minkä tahansa ärsykkeen jatkuminen johtaa tavallisesti tottumiseen eli habituaatioon, jossa yksilö reagoi aina vähemmän ja vähemmän johonkin ärsykkeeseen, mikäli sillä ei ole erityistä kielteistä merkitystä. Ajattelepa muuttavasi maaseudun rauhasta vilkkaan kadun varrelle. Tottumisen seurauksena kadun äänet katoavat vähitellen tietoisuudesta. Lopulta tämän prosessin seurauksena ärsykettä ei enää havaita, eikä aivokuoren hermosoluissa tapahdu enää reaktiota. Tinnituksen kyseessä ollen se ei ehkä enää kuulu kuunneltaessakaan eivätkä kuuloaivokuoren hermosolut aktivoidu.

Tinnituksen ollessa kyseessä tämä tarkoittaa, ettei sitä enää kuulu kuin ehkä ajoittain. Tärkein ero on siinä, että kuuluessaankin se ei enää aiheuta epämiellyttäviä tuntemuksia. Tinnitukseen tottumisen ylläpitäminen on kuitenkin helpompaa, jos se edelleen on ajoittain kuultavissa. Tämä auttaa vahvistamaan käsitystäsi tinnituksesta ’ystävänäsi’ ja varjelee vaivan uusiutumiselta. Vaikka toiset ihmiset saavatkin uudestaan kielteisiä reaktioita vuosia poissa pysyneen tinnituksen palatessa, TRT hoito on aina toistettuna auttanut nopeammin. Kaikki unohdetut taidot ovat nopeammin opittavissa kuin uudet. Ikävä kyllä jotkut pitävät tällaista uusiutumista TRT-hoidon epäonnistumisena. Kun tavoitteena on pääseminen eroon tinnitukseen liittyvistä reaktioista eikä sen aistimisesta, TRT-hoidolla saavutetut tulokset ovat aina pysyviä.

On tärkeää pitää erillään korvan merkitys tinnituksen SYNNYSSÄ (esim. diskotinnitus tai Hellerin ja Bergmanin havainnot)  ja kuulojärjestelmän ulkopuolisen aivotoiminnan merkitys tinnituksen PYSYVYYDELLE ja siihen liittyvälle tunnevasteelle. Huolimatta tilapäisen tai pysyvän kuulomuutoksen tärkeydestä tinnituksen ilmaantumiselle, tuore tinnituspotilaitamme käsittelevä tutkimus ei löytänyt mitään merkitseviä eroja näiden ja muun väestön kuulon välillä.

Henkilökohtaiset kohinakojeet

Kuulokojeiden näköisillä kohinakojeilla (aiemmin kutsuttu peiteäänikojeiksi, maskereiksi) on tärkeä tehtävä. Aikanaan ajateltiin tinnituksen peittämisen kuulumattomiin kohinan alle olevan hyödyllistä. Itse asiassa vaikutus osoittautui  päinvastaiseksi, koska tinnituksen on oltava kuuluvissa, jotta siihen voisi tottua. Mihinkään ärsykkeeseen ei voi tottua, ellei se ole aistittavissa. Kuvitelkaapa tottuuko hämähäkkikammoinen sietämään hämähäkkejä vain yksinkertaisesti välttelemällä niitä. Laajakaistaisella (valkoisella) kohinalla saavutetaan paljon paremmat tulokset, jos sitä kuunnellaan vaimeana tinnituksen yhä kuuluessa. Kojeiden valkoisessa kohinassa on kaikkia taajuuksia (äänen korkeuksia), joten se ärsyttää lempeästi kaikkia alitajuisen kuuloradan hermosoluja tehden niiden ohjelmoimisen tai nollaamisen  helpommaksi (muovautuvuus lisääntyy) niin, että tinnitusäänet eivät enää tule lopulta havaituksi. Se myös vähentää kontrastia tinnituksen ja muuten hiljaisen ympäristön välillä, jotta tinnituksen kuunteleminen ei olisi  niin pakonomaista. Kojeiden sovitus ja ohjeistaminen kuuluu harjaantuneelle ammattilaiselle, koska väärä käyttö, esimerkiksi koje vain yhdessä korvassa, voi pahentaa tilannetta.

Hiljaisuus ei ole hyvästä

Tinnituksen ilmaantuminen riippuu usein hiljaisuudesta. Tavallisesti tinnitus kuullaan ensi kerran yöllä hyvin äänieristetyssä makuuhuoneessa tai olohuoneessa (Heller ja Bergman 1953). Tinnituksen jatkuminen riippuu paitsi sen saamasta merkityksestä myös sen erosta (kontrastista) muuhun ääniympäristöön nähden. Kontrasti vaikuttaa suuresti kaikkien aistimusten voimakkuuteen. Siten pieni kynttilä suuren pimeän huoneen nurkassa vaikuttaa häikäisevän kirkkaalta, kunnes sähkövalojen sytyttäminen tekee sen lähes näkymättömäksi. Kaikkien, erityisesti tinnituspotilaiden tulisikin välttää äärimmäistä hiljaisuutta, ja uudelleenkoulutusohjelmat käyttävätkin aina äänimaailman täydentämistä hyväkseen (katso tältä internetsivustolta ohjeet). Varmista, että kaikkialla on aina miellyttävää ja ärsyttämätöntä taustaääntä (kuten suuri hidas tuuletin, ikkuna auki ja hanki luonnon ääniä tuottava laite). Yksilöllisesti parhaan vaihtoehdon löytäminen  saattaa vaatia aikaa. Luonnon äänet ovat aina hyviä, koska niille habituaatio on jo tapahtunut ja ne saavat aikaan rennon rauhallisen hyvän olon tunteen. Vältä tinnituksen peittämistä, mutta pidä hieman ääntä päällä yötä päivää, koska suodattimet toimivat 24 tuntia vuorokaudessa nukkuessakin ja säätyvät ääniympäristön mukaan.

 

Monilla tinnituspotilailla on myös alentunut sietokyky äänille (katso Ääniherkkyys tässä sivustossa), minkä takia he hakeutuvat hyvin  hiljaisiin ympäristöihin. Tässä mielessä he ovat itse pahimpia vihollisiaan! Kaikissa tapauksissa hiljaisuuden murtamiseksi on syytä käyttää äänimaailman rikastuttavia ärsyttämättömiä äänilähteitä.

Tällä hetkellä tinnituksen poisoppimishoitoa (TRT, Tinnitus Retraining Therapy) on tarjolla melko harvoissa keskuksissa maailmassa, mutta nämä menetelmät ovat leviämässä vähitellen ja niitä opetellaan ja opitaan käyttämään yhä lukuisammissa korvatautien yksiköissä ja kuulokeskuksissa ympäri maailmaa. Vuonna 2002 800 ammattilaista on osallistunut TRT-koulutukseen eri puolilla maailmaa.

 

VALIKOITUJA KIRJALLISUUSVIITTEITÄ

Hazell J.W.P. (1995) Models of tinnitus: Generation, Perception: Clinical Implications. In: Tinnitus Mechanisms. Ed. Vernon J & Mo”ller A., Publ Allyn & Bacon, Boston Chapter 7:57-72

Hazell J.W.P. (1995) Tinnitus as the manifestation of a survival-style reflex - an anthropological approach. Proceedings of the Vth International Tinnitus Seminar Portland Oregon USA July 12-15. 1995 pp 579- 582

Hazell J.W.P. (1995) Support for a neurophysiological model of tinnitus: Research data and clinical experience. Proceedings of the Vth International Tinnitus Seminar . Portland 0regon USA July 12- 15. 1995 pp 51-57

Jastreboff, P.J. (1990) Phantom auditory perception (tinnitus): mechanisms of generation and perception. Neurosci.Res. 8:221- 254

Jastreboff, P.J. and Hazell, J.W.P. (1993) A neurophysiological approach to tinnitus: clinical implications. Brit.J.Audiol. 27:1- 11, 1993.

Sheldrake J.B., Jastreboff P.J., Hazell J.W.P. (1995) Perspectives for the total elimination of tinnitus perception. Proceedings of the Vth International Tinnitus Seminar Portland Oregon USA July 12-15. 1995 pp 531- 537

Heller, M.F. Bergman M. (1953) Tinnitus in normally hearing persons. Ann. Otol 62: 73-83

Tätä artikkelia saa levittää potilaille, näiden ystäville ja perheille vapaasti kuitenkaan sisältöä muuttamatta. Kirjoittaja ja verkkosivumme osoite  www.tinnitus.org pitää aina mainita. JWPH

 

ALKUUN